Pienet ratkaisut

Sovelluksista saisi monen kaupunkilaisen arkeen helpotusta

Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Satu Taavitsaisen kanssa vietetyn keskustelutuokion aikana esiin nousi melkoisen paljon loistavia ideoita miten arkea voitaisiin helpottaa.Satu oli selvästi pohtinut asiaa ja hän olikin listannut monta ideaa puhelimeen ladattavista tai verkossa toimivista sovelluksista, joilla voitaisiin arkea helpottaa. Monesta näistä asiasta löytyy tieto, mutta se ei ole mitenkään vaivattomasti löydettävissä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen on pohtinut
digitaalisia asioita niin poliitikon näkövinkkelistä kuin perheenäidin silmin.

Hiekasta, lumesta ja levästä tietoa

Sovelluksesta voisi tarkastaa keväisin, mitkä kadut on jo lakaistu hiekasta. Tieto helpottaisi mm. astmaatikkojen liikkumisen suunnittelua sekä lapsiperheitä, jotka liikkuvat pikkupyöräilijöiden kanssa. Talvisin samasta sovelluksesta voisi tarkastaa, missä lumiaura on jo liikkunut. Kesäaikaan sovelluksesta voisi tarkastaa levätilanteen eri uimarannoilla ja yleensäkin tarkastaa missä uimarantoja on.

Linja-autojen liikkeistä tietoa

Paikallisbusseihin voitaisiin asentaa seurantalaitteet, jolloin niiden reittejä voisi seurata sovelluksella ja tarkastaa, että milloin on seuraava auto lähipysäkille tulossa. Sovellus kertoisi onko bussi mahdollisesti myöhässä ja missä kohdalla se on tulossa. Kuvakkeiden avulla busseista voisi antaa lisänformaatiota, esim. onko liikennöivä bussi matalalattiabussi vai tavallinen, jolloin lastenvaunujen kanssa matkustavat tietäisivät, mihin heidän on mahdollista nousta kyytiin.

Liikuntapaikkojen varauskalenterit nettiin

Kaupunkilaisten liikkumista helpottaisi, jos olisi helposti tarkastettavissa missä pääsisi esim. perheen tai kavereiden kesken pelailemaan. Onhan se mahdollista nytkin, mutta tarvitsee ajella ympäri kaupunkia tarkastamassa tilanne paikan päällä. Tähän olisi ratkaisu paikkasovellus, josta voisi tarkastaa, onko esimerkiksi mitkä kentät vapaana ja varauksen voisi tehdä sovelluksella tai verkkosivulla. Varauksia tehdäkseen tarvitsisi rekisteröityä käyttäjäksi, jolloin samalla saataisiin tiedot mahdollista laskutusta varten. Tietojen vaivaton löytyminen nostaisi varmasti omalta osaltaan myös kenttien käyttöasteita ja näin ollen kaupunkilaisten rahoille enemmän vastinetta.

Varaustilanteiden lisäksi talvisin voisi olla sovelluksesta tarkastettavissa mitkä luistelukentät ovat aurattu. Hiihtolatujen osalta tämä on jo verkosta mahdollista tarkastaa.

Muutkin tilat helposti varattaviksi

Kaupungilla on paljon tiloja, jotka olisivat myös kaupunkilaisten vuokrattavissa. Varaustilanteet tiloista ovat tällä hetkellä hajallaan eri puolilla, kaupunkilaisen pitää itse asiassa tietää minkä hallintokunnan vastuulla tietty tila on, jotta hän saisi yhteyden suoraan oikeaan tahoon. Kullakin hallintokunnalla on käytössään oma varausjärjestelmä yhdeltä toimittajalta, mutta tämä ei ole oikea ratkaisu. Kaikkien tilojen tiedot pitäisi saada yhteen järjestelmään, jotta niiden olemassaolon tietoisuus lisääntyisi ja käyttöastetta saataisiin nostettua ja näin ollen veroeuroille tässäkin tapauksessa enemmän vastinetta. Tilat pitäisi pystyä varaamaan joko sovelluksen tai verkkosivujen kautta, jolloin tiedot myös laskutusta varten saataisiin yhdellä kertaa eikä niitä moneen kertaan naputeltaisi koneille eri paikoissa.

Esteettömyydestä tietoa

Sovellus, josta voisi tarkastaa missä julkisissa tiloissa on hissi ja onko hissille esteetön kulku. Tämä palvelisi pyörätuolilla liikkuvia sekä lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Sovelluksessa voisi olla kuvakkeina näkyvissä myös, että onko hissi riittävän tilava kaksosten vaunuille, sähköpyörätuolille. Tiedon saamisella vähettäisiin ihmisten mielipahaa ja helpotettaisiin arkea.

Invalidiparkkipaikat olisi myös hyvä, jos niiden sijainti olisi tarkistettavissa sovelluksesta. Näin ollen myös vieraspaikkakuntalaiset voisivat tarkastaa missä olisi lähin mahdollinen parkkipaikka.

Kaupungin tontit

Tässä vaiheessa Satu toteaa, että kaupungin pitäisi palkata koodari itselleen, joka keskittyisi kehittämään palveluja verkkoon sekä tuottamaan sovelluksia.

Helsingillä on käytössä edelleen fyysiset kuulemistilaisuudet kaavoitusasioissa, mutta kuulemiset pidetään myös verkossa, jolloin käyttäjä voi antaa palautetta suunnitelmista myös virka-ajan ulkopuolella. Virkamiehet antavat vastaukset kysymyksiin aivan samoin kuin kuulemistilaisuuksissa. Tämä mahdollistaa myös työssäkäyville mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä.

Tonttikarttojen lisäksi verkosta pitäisi näkyä myös mitä palveluja on kunkin alueen lähellä ja millä etäisyydellä ne ovat. Kaupunginosien esittelyt (mm. koulut, kaupat) tulisi myös löytyä, jotta täälläkin asuva, saati Mikkeliin muualta muuttoa suunnitteleva voisi paremmin päättää mihin kaupunginosaan hän haluaa asettua.

Kaupungin pöytäkirjat

Verkosta löytyvät tälläkin hetkellä esityslistat ja pöytäkirjat, mutta ainoastaan edelliseltä kahdelta vuodelta eli ei edes koko kuluvan valtuustokauden ajalta. Ne pitäisi löytyä koko siltä ajalta, jolloin niitä on viety nettiin. Jos ne olisi löydettävissä kaikki, kukin voisi itse etsiä tarvitsemansa dokumentin ja tulostaa tarvittaessa. Tämä lisäisi kaupungin työtekijöiden työaikaa, kun ylimääräinen tiedon etsintä vähenisi. Esimerkiksi Vantaalla on verkosta löydettävissä kaikki julkiset asiakirjat. Sadun mielestä on niin, että jos Mikkeli haluaa olla Suomen ensimmäinen avoin ja digitaalinen kaupunki, niin myös hallinnon julkiset asiakirjat pitäisi löytyä kansalaisille ja medialle helposti.

Toripaikkojen varaus

Toripaikat pitäisi pystyä varamaan verkosta ja maksamaan myös samoin tein verkkopankkitunnuksilla. Järjestelmästä olisi hyvä olla mahdollista tilata myös lasku parin euron lisähintaan. Tällä hetkellä varaukset pitää tehdä torikaupanvalvojan kautta tiettynä kellonaikana ja maksut toripaikanvalvoja käy keräämässä aamulla toripäivän alkajaisiksi. Tällöin torikaupanvalvojan aikaa jäisi enemmän torin toimintojen kehittämiseen.

Opastuspäivät

Silloin, kun pankit siirtyivät verkkoon, he järjestivät opastustilaisuuksia asiakkailleen. Samoin voitaisiin kaupunkilaisille järjestää järjestelmien opastustilaisuuksia esim. keväisin ja syksyisin.

Kuva ja teksti: Saara Liukkonen

Miä oon melkein apteekkari. Ja squashin Suomen mestari.

Saara opiskelee proviisoriksi

Pienet asiat asiakkaille on ajanvarausta netissä ja se on hyvää digitaalisuutta. Ajanvaraukset suoraan lääkärien vastaanotolle ja e-laskut. Ne helpottavat arkea.

Helsingissä katson päivittäin julkisen liikenteen reittiaikatauluja. Täällä julkista liikennettä ei tule käytettyä eikä reittiaikatauluja vilkuiltua.

Procompin asiakkuuspäällikkö Jarno Väisänen
pitää kotihoidon optimointia aivan liian pienenä
ratkaisuna digitaalisessa Mikkelissä.

Fiksussa kaupungissa kotihoidon optimoinnilla otetaan tuottavuushyppyjä

Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla kymmenen kuntaa on hoidon työajansuunnittelun ja reitityksen optimointia. Olen saanut olla mukana noissa prosesseissa. Tulokset ovat olleet hyviä, tai itse asiassa todella hyviä. Optimoinnin ansiosta kunnat ovat todella pystyneet tehostamaan kotihoitoaan. Tehostaminen on tarkoittanut nykyisten asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnittelmien toteuttamista vähemmällä henkilöstöllä, käytännössä sijaisten käytön lopettamista kokonaan.

Tämän lisäksi myös monet, yllättävätkin laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kotihoidon toiminnan optimointi ei tarkoita kotihoidon organisaation mylläämistä entistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Riittävä tehokkuus saavutetaan hyvinkin pienissä yksiköissä.

Kotihoidon optimoinnin tulokset asiakkan näkökulmasta voivat olla valtavia. Se ei ole yksinomaan kotona asumisen mahdollistamista - sen avulla voidaan rakentaa hyvää ja onnellista elämää uusille asiakasryhmille. Nykyisillä resursseilla todella paljon enemmän.

Digitaalisessa Mikkelissä kotihoidon ensimmäinen askel voi olla kotihoito

Laadun ja kovien talouslukujen yhtäaikaisen saavuttamisen selitys on tässä; R2-optimoinnilla pystytään optimoimaan kerralla vaikka koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kotihoito kuukauden ajalta, asiakkaineen, työntekijöineen ja työelämän pelisääntöjen mukaisesti.

Digitaalisen Mikkelin kotihoidon optimoidussa asetelmassa asiakasaikaa on työajasta noin 70 prosenttia. Tämä on niin radikaali muutos, siis parannus, nykyiseen 40–50 prosentin tehokkuuteen, että kuntien tavoitteet täyttyvät vähemmästäkin. Kun meidän ei tarvitse puristaa optimointialgoritmiamme äärimmilleen, voimme huolehtia entistä paremmin laadusta yhtaikaa tehostamisen kanssa. Siis yhtaikaa yli 50 henkilötyövuotta lisää aikaa asiakkaalle ja panostusta samana aikaan ennakoivaan kotihoitoon. Digitaalinen Mikkeli kotihoidon prosessia yksinkertaisesti optimoimalla voi tuoda todellista hyötyä asiakkaalle.

Maailman tehokkainkaan optimointialgoritmi ei kuitenkaan yksin riitä. Varsinkin kun äärimmäinen matemaattinen osaaminen yhdistetään kotihoitoon, jossa palvellaan ihmisiä heidän omissa kodeissaan. On olennaisen tärkeää ymmärtää myös kotihoidon luonne, mihin ja miten tietoteknistä huippuosaamista on kohtuullista käyttää. On tärkeää tehdä olennaisimpia asioita asiakkaan näkökulmasta - tuottavuuden haku ei saa lyödä asiakkuuksia.

Laadusta ei tarvitse tinkiä tuottavuuden kustannuksella

Digitaalisuus, parhaan tietoteknisen osaamisen hyödyntäminen, ei siis tuota kotihoidon käytännöistä kylmiä ja kasvottomia välttämättömien temppujen tekemistä. Päinvastoin, kun työvuorosuunnittelu on optimoitu, ne voidaan toteuttaa ihmisläheisesti. Mikkelissä on kymmeniä kaupunginosia ja kyliä. Kotihoito voidaan järjestää siten, että se on taloudellisesti kestävää ja että se tukee kunkin alueen yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä.

Mitä Digitaalisen Mikkelin kotihoidon tunnusmerkit voivat olla? Minusta ne ovat 60 prosentin tehokkuus, pienet yksiköt, paikallinen tieto ja keskenään tutut ihmiset. Siinä on tiiviisti laadukkaan ja taloudellisesti kestävän kotihoidon tunnusmerkit.